Eilen oli mukava
päivä. Lähdettiin kaupungille tehtävälista takataskussa.
Ensimmäinen suoritettava asia: rahanvaihto Forexilla.
Rahanvaihto on siitä
hauskaa puuhaa, että euroilla saa enemmän USAn dollareita kuin
dollareilla euroja. Kurssi nyt on mitä on, muistan vielä ne hyvät
ajat, kun eurolla sai nykyistä vieläkin enemmänkin. Voi, niitä
aikoja. Ne tahtoisin niin elää uudelleen. Eilen kuitenkin otettiin käteistä pieniä juttuja
varten - tipit ravintoloissa ja kauneushoitoloissa, pienet ostokset
kun iskee kaupassa yllättävä jano. Aamukahvit ja -teet
drive-throughlla. Jos kortit eivät toimikaan.
Liikaa käteistä
emme kuitenkaan halua mukana kantaa. Ei olisi kivaa tulla ryöstetyksi
setelitukku taskussa. Toisekseen Forexilla (tai missä tahansa
muualla) rahanvaihdon yhteydessä kurssi on huonompi kuin paikan
päällä kortilla maksaessa. Tässä on tietysti se oletusarvo, että
kurssi pysyy koko matkan samanlaisena, eikä lähde äkilliseen
laskuun.
Tänään soitin
vielä varmistussoiton Osuuspankkiin. Kyllä, olen ollut vaihdon
jälkeen jo kahdesti Minnesotassa, enkä ole vaivaantunut ottamaan
korttiasioista pahemmin mitään selvää. Vähän sama moka kävi
Katielle, joka kantapään kautta sai tietää oman pankkinsa perivän
jokaisesta Visa-kortilla maksetusta euro-ostoksesta oman summansa.
Siinä tulivat parin euron kahvit ja pullat melko kalliiksi. Nyt kun
luottokortti on myös koristamassa omaa lompakkoani, ajattelin
varulta ottaa selvää, miten tällaiset ylimääräiset maksut
toimivat meidän tilanteessa. Tässäpä pieni info tietämättömille:
- Visalla maksaminen USA:ssa (tai muuallakaan ulkomailla) ei maksa mitään ylimääräistä. Tämä oli tietysti melko onnekasta, lähtihän meillä viimeksi heräteostoksena mukaan kannettava tietokone, jonka päätimme maksaa Visalla ostoturvan vuoksi.
- Visa Electronilla sama juttu. Electron toimii Minnesotassa melko moitteettomasti missä tahansa, näin on ollut jo vuosia. Muutaman kerran kuitenkin maksupääte ei vain ole suostunut korttia hyväksymään, jolloin maksumieheksi on joutunut joko Katie tai sitten luottokorttina käyttämäni Visa. Hauskaa Electronin käytössä on myös se, että usemmiten se luokitellaan luottokortiksi. Pankkikorttina emme ole saaneet sitä toimimaan.
- Käteisen nostaminen automaatista puolestaan on maksullista. Hinnasto Osuuspankilla on 2 €/nosto + 2 % provisio nostetusta summasta. Maksut koskevat niin Visaa kuin Visa Electroniakin. Tässäpä syy, miksi Katien äidin hautajaisissa käydessäni rahani loppuivat yhtäkkiä kesken, vaikka luulin tilillä vielä olevan tuliaisiin säästetyt kympit - nostin muutaman kerran automaatilla n. 40 dollaria. Kun tähän lisää Osuuspankin maksut sekä Amerikan puolen 2 dollarin nostomaksun, ei ole ihmekään että tili oli tyhjentynyt itsestään.
- Dollarin kurssi tulee luottokunnalta. Tässä suora lainaus heidän nettisivuiltaan: "Muussa valuutassa kuin euroissa tehdyt ostot muutetaan euroiksi korttijärjestöjen Visan tai MasterCardin käyttämällä valuutan tukkukurssilla, johon lisätään enintään 1,95 %. Kurssi määräytyy sen päivän mukaan, jolloin tapahtuma välittyy sen vastaanottaneelta luottolaitokselta korttijärjestölle." Tämän toki huomasin verkkopankkia seuratessani jo viimematkalla. Jokainen ostos oli hinnaltaan hieman erilainen.
Tänään pamahti myös opintotuki tilille, joten nyt on säästötilin
puolelle siirretty kaikki matkaa varten varatut rahat. Meillä on
siitä onnekas tilanne, että yöpyminen on täysin ilmaista,
automatkatkin oikeastaan. (Vaikka taidamme tälläkin kertaa tankata
Katien auton ainakin kerran. He luulevat, että bensa on siellä
päässä kallista! Hah hah!) Kaikki käyttöraha meillä meneekin
siis ruokailuun sekä erinäisiin tapahtumiin ja ostoksiin. Vaatteet
ja kengät ovat Minnesotassa verotonta tavaraa, joten niitä yleensä
matkalaukut ovat kutakuinkin täynnä. Ne ovat myös sinivalkoisin
silmin katsottuna halpoja alun alkaenkin, joten odotettavissa on taas
minulle uusia neuletakkeja (jee) ja Annalle monta uutta mekkoa!
Raha on mukavaa, kun sitä saa käyttää. Kun sitä ei ole, se on
ärsyttävin asia maailmassa.
- Paula
